4 Laskenta maastomallista

Laskenta maastomallista

Neliöverkko

(Maastomalli – Neliöverkko)

Neliöverkko on tarkoitettu maastomallin havainnollistamiseen. Maastomallista voidaan laskea neliöverkko, joka antaa visuaalisesti havainnollisemman 3D-kuvan kuin kolmioverkko. Toiminnolla syntyy uusi tiedostoelementti, joka voidaan tallentaa normaalisti.

Tyhjennä edelliset tiedostot, avaa tiedosto Mylläri.xy.tdw ja kolmioi aineisto (Pinta 1, Poista 9, Sivunpituus 25).
Avaa toiminto Maastomalli – Neliöverkko.

Avaa toiminto Zoomaus – 3D näkymän vaihto (pikapainike Ins) niin huomaat, että neliöverkko antaa kolmioverkkoa selkeämmän kuvan maastosta. Kuvaa voi pyöritellä painamalla Alt+Hiiren vasen painike ja siirtämällä hiirtä. Palauta lopuksi normaali näkymä painamalla uudestaan Ins.

Neliöverkon voi tehdä:
Pintamallina, joka on rautalankamalli pinnasta, lähinnä visualisointiin.
Hajapisteinä, jolloin annetulla ruutukoolla lasketaan XY-pisteet ja niille korkeus mallista.
Viivoina, jolloin mukaan tulevat pintamallin viivoista vain toisen suunnan viivat.

Korkeuskäyrät

(Maastomalli – Korkeuskäyrät – Laske)

Tyhjennä edelliset tiedostot ja avaa tiedosto hakekasa.xy.tdw. Tee kolmiointi (pinta 1, Poista 9 sivunpituus 50).

Avaa toiminto Maastomalli – Korkeuskäyrät – Laske. Aseta korkeuskäyrien väliksi 2 metriä. Ala- ja ylärajan oletusarvoina on koko kolmioverkosta lasketut minimi- ja maksimikäyrät. Arvoja voi muuttaa, jos haluaa käyrät vain joltain tietyltä korkeusväliltä.

Paina Suorita, jolloin kasalle lasketaan korkeuskäyrät. Korkeuskäyrätiedosto on vektoritiedosto, jossa on normaaleja taiteviivoja.

Korkeuskäyrien/taiteviivojen kulkusuunta määräytyy mallin mukaan: taiteviivan vasemmalla puolella maasto on korkeammalla kuin oikealla.

Pehmennys-toiminnossa korkeuskäyrien oikeellisuudesta tingitään paremman kartografisen lopputuloksen saamiseksi.Dialogissa voidaan määrittää pehmennyskierrosten lukumäärä sekä viivanpituuden ja kulmien minimit, joiden jälkeen kulmaa ei enää pyöristetä.

Laskettavat korkeuskäyrät voidaan lisäksi koodata halutulla tavalla Koodit-painikkeesta avautuvan dialogin avulla. Tällöin apu-, väli- ja johtokäyrille saadaan erilaiset viivatyypit. Koodaus tulee korkeuskäyräviivan T3-kenttään ja piirtosäännöt määräytyvät normaalisti kooditiedoston kautta. Selauspainikkeella [...] saat listan kooditiedostossa olevista systeemikoodeista.

Tekstit korkeuskäyrille

(Maastomalli – Korkeuskäyrät -Tekstit)

Jos haluat lisätä korkeuskäyrille korkeuslukemat, avaa toiminto Maastomalli – Korkeuskäyrät – Tekstit.
Valitse Tekstinä ja näytä kahdella tai useammalla pisteellä väli (murtoviiva), jolle haluat lukemat lisättävän.

Kun painat Tallenna, ohjelma lisää korkeudet automaattisesti ja sijoittaa ne nousevan rinteen suuntaisesti. Tämä toimii oikein vain 3D-Win -ohjelman tekemille korkeuskäyrille, joiden kiertosuunta on määrätty maaston mukaan.

Voit lisäksi valita lukemille haluamasi käyrävälin sekä tekstin koon ja koodin. Lukemat ovat normaaleja tekstejä ja niitä voi editoida tekstityökaluilla.

Jos valittuna on Viettoviivana, lisätään viettoviiva käyttäen näytettyä murtoviivaa. Osoita tällöin ensin murtoviivan pisteet hiirellä ja kun painat Tallenna, lisätään viettoviiva jokaiseen kohtaan, jossa antamasi murtoviiva leikkaa korkeuskäyrän.
Viettoviivassa huomioidaan annettu Käyräväli ja viettoviivan pituus luetaan Koko-kentästä metreinä. Halutun viivatyypin voi antaa kohdassa Koodi. Voit antaa myös* (tähti), jolloin koodiksi tulee kyseisen korkeuskäyrän koodi.

Jos valittuna on Teksti viivan alkuun, lisätään lukema kaikille käyrille, jotka täyttävät Käyräväli-ehdon. Lukeman paikka on käyrän alussa ja suuntakulma kahden ensimmäisen pisteen mukaan.

Jos lisäät tekstejä tai viettoviivoja aineistolle, jossa käyrät eivät kulje saman kiertosäännön mukaan kuin 3D-Winissä, käytä toimintoa Maastomalli – Aputoiminnot – Tarkista korkeuskäyrät.

Korkeus mallista

(Maastomalli – Korkeus mallista)

Korkeuden hakeminen maastomallista tai korkeuseropinnasta. Voit esimerkiksi nostaa digitoidut pisteet maastomallin tasolle, määrittää paalujen katkaisukorot, laskea paalujen pituudet ylätasosta kalliopintaan tai suorittaa tarkemittausta.
Avaa toiminto Maastomalli – Korkeus mallista.

Mallin dZ
Voit nostaa tai laskea mallia annetulla vakioarvolla.
Kaikki mallit
Huomioi laskennassa kaikki elementtilistan käytössä olevat mallit. Yleensä käytetään vierekkäisille malleille. Jos mallit menevät päällekkäin, käytetään elementtilistassa ylimpänä olevaa mallia.

Tallennus
Tulos voidaan

• näyttää dialogissa

• tallentaa laskennan tulostiedostoon (calc.txt)

• tallentaa suoraan laskettavan pisteen uudeksi Z-koordinaatiksi

• tallentaa haluttuun koodikenttään / ominaisuudeksi pisteelle

• tehdä siitä tarkepiste

Tarke tallentaa tulokset tarkeominaisuuksiksi alkuperäisille pisteille. Jos Laskenta-kohdassa on valittuna Kaltevuus tai C-mitta, talletetaan se tarkkeeksi. Muutoin tarkkeeksi tallennetaan korkeusero malliin (Z - mallin Z). Muut tallennusvaihtoehdot eivät ole käytettävissä. Tarkenuolet piirtyvät tarkemittauksen asetusten mukaan.
Asetus +/- tallentaa ominaisuuteen etumerkin myös positiivisille arvoille.

Aseta arvot yllä olevan dialogin mukaisesti ja paina hiirellä jotakin mallin kohtaa. Pisteen korkeus ilmestyy dialogiin kohdan Hiiri viereen. Shift+hiiren ykköspainike pohjassa saat korkeuslukeman koko ajan juoksevasti.

Esimerkki hajapisteiden korkeuksien vertailusta malliin, kun dialogista on valittu Tarke. Eromitat tallennetaan tällöin tarkepisteiksi, joiden esitystapaa voi muokata toiminnolla Laskenta – Tarkemittaukset – Asetukset.

Kolmioi hakekasa.xy.tdw ja lue pääikkunaan hakekasa_tarke.xy.tdw Valitse Aktiivinen tiedosto, Z-mallin Z, Tulostiedosto ja rastita Tarke ja valitse Suorita. Ota tarkemittaus käyttöön kohdassa Laskenta – Tarkemittaus – Asetukset ja aseta arvot dialogin mukaisesti ja valitse Päällä. Käännä kuva 3D-kuvaksi. Katso myös laskennan tulostiedoston sisältö.

Jos valitset Laskenta-kohdassa C-mitta, lasketaan lyhin kohtisuora etäisyys mallin pintaan. Näin saadaan kerroksen todellinen paksuus.

Mallien yhdistäminen

(Maastomalli – Yhdistä mallit)

Toiminnolla voidaan yhdistää kaksi maastomallia yhdeksi maastomalliksi, esimerkiksi korkeuseropinnaksi. Eropinta on kolmioverkko, jossa kunkin pisteen Z-koordinaatti kertoo mallien välisen korkeuseron siinä pisteessä. Molempien mallien kolmiot on jaettu pienempiin kolmioihin siten, että alkuperäisten mallien kolmioiden sivut säilyvät. Koska verkkoon on vielä upotettu viivana mallien leikkausraja, on tuloksena absoluuttisen tarkka tilavuusmalli kahden mallin välillä. Toisena pintana voidaan käyttää myös vakiotasoa.

Saatua eropintaa, joka on teknisesti normaali maastomalli, voidaan käyttää korkeuserokäyrien ja massojen laskentaan. Eropinnassa väritetään nollan yläpuoliset ja nollan alapuoliset alueet omilla väreillään.

Menetelmä määrää kuinka mallit yhdistetään.
Oletusarvo on Eropinta ja massat, jolloin yhdistelmäpinnan korkeusarvoiksi tulee alkuperäisten mallien korkeusero. Tätä käytetään massalaskennassa tai haluttaessa voidaan verrata kahta pintaa keskenään esimerkiksi tarkemittauksena.

Eropinta laskee vain eropinnan ilman massoja.

Minimipinta laittaa yhdistelmäpinnan korkeudeksi alemman yhdistettävien mallien korkeuksista. Tällä voidaan upottaa esimerkiksi kaivanto maanpintaan.

Maksimipinta laittaa yhdistelmäpinnan korkeudeksi ylemmän yhdistettävien mallien korkeuksista.

Keskiarvo asettaa yhdistelmäpinnan korkeudeksi mallien korkeuksien puolivälin.

Minimi- ja maksimipinta luiskilla -toiminnot kopioivat toisen pinnan reunaviivaa hieman ulospäin ja lisäävät tämän viivan ensimmäiseen malliin ennen yhdistämistä. Näin toisen pinnan reunoille muodostuu jyrkät luiskat. Sivusiirron määrä on oletuksena viisi senttimetriä, mutta sitä voidaan tarvittaessa muuttaa erikoisasetuksella SlopeOffset.

Tarkista yläpinta -menetelmällä voidaan pinnan 1 pisteet nostaa vähintään pinnan 2 tasolle. Tarkista alapinta -menetelmällä voidaan pinnan 2 pisteet laskea vähintään pinnan 1 tasolle. Kumpikin toiminto käy läpi ensin tarkistettavan pinnan pisteet ja muuttaa pisteen korkoa tarvittaessa. Tämän jälkeen käydään läpi vertailupinnan pisteet ja lisätään tarvittaessa uusi piste tarkistettavaan kolmioverkkoon.

Pinta 1 ja 2-kohdassa valitaan yhdistettävät mallit.

dZ-arvoilla voidaan määrätä vakiotason korkeus tai muuttaa annetun mallin korkoa alkuperäisestä arvosta (esimerkiksi -0.20 = pintamaan poisto). Tässä määrätään vakiotason korkeudeksi 44.50 m.

Tulospinnalla annetaan syntyvälle maasto mallille pintatunnus. Tämä sama tunnus lisätään tiedoston loppuliitteeseen (esimerkiksi *.mm0).

Alueet poimii yhdistetystä mallista eri tasot (leik kaus/täyttö, positiivinen/negatiivinen) ja tallentaa ne omaan vektoritiedostoon alueina nimellä _rajaus.xy.tdw*

Shift+Alueet poimii eropinnasta mallien leikkaus viivat (korkeusero = 0), hakee niille mallin mukaisen korkeuden ja tallettaa viivan tai viivat uuteen vektorielementtiin nimellä _rajaus.xy.tdw*

Muut dialogin toiminnot tarvitaan massalaskennassa ja ne on esitelty tarkemmin osiossa 5 Massalaskenta.

Tyhjennä edelliset tiedostot ja avaa tiedosto Mylläri.xy.tdw. Kolmioi aineisto arvoilla Pinta 1, Poista 9, Maksimisivu 25, Muotosuhde 0.0 ja Minimikulma 10.

Avaa Mylläri_kuoppa.xy.tdw ja kolmioi se arvoilla Pinta 11, Maksimisivu 50, Muotosuhde 0.0 ja Minimikulma 10.

Yhdistä saadut mallit minimipinnaksi niin, että pinta 1 on Mylläri.mm1 ja pinta 2 on Mylläri_kuoppa.mm11.

Avaa toiminto Ikkuna – 3D katselu.

Poikki- ja pituusleikkaukset

Laskentalinja

(Maastomalli – Laskentalinja ja Tiegeometria – Laskentalinja)

Ennen kuin aineistosta voidaan laskea poikki- ja pituusleikkauksia, täytyy leikkausten sijainnin määrittämistä varten tehdä laskentalinja (aiemmin mittalinja). Laskentalinja voidaan tehdä käyttämällä erilaisia hakutapoja (kuten Hiiri, Piste tai Taiteviiva).
Jos käytettävissä on tien vaakageometria, voidaan mittalinja laskea toiminnolla Tiegeometria – Laskentalinja – Tee.
Laskentalinjalla on myös korkeus, jos se on tehty hakutavoilla Lähin piste tai Taiteviiva, tai jos se on tehty tiegeometrian kautta niin, että linjalla on myös pystygeometria.

Tyhjennä edelliset tiedostot, avaa tiedosto Mylläri.xy.tdw ja kolmioi aineisto (Pinta 1, Poista 9, Sivunpituus 25).
Avaa myös Mylläri_kalliot.xy2.tdw ja kolmioi aineisto (Pinta 2, Poista 9, Sivunpituus 50).

Voit valita elementtilistan Värisarakkeesta hiiren oikealla painikkeella Pintaväritasetuksen. Tällöin erotat selvemmin, kumpi kolmioverkoista on kallion ja kumpi maanpinnan.

Avaa toiminto Maastomalli – Laskentalinja – Tee, aseta paaluväliksi 5 metriä ja valitse hakutavaksi Hiiri. Osoita kahta pistettä Mjölnarbacken-nimisen mäen molemmilta puolilta ja paina Tallenna, jolloin pisteiden väliin ilmestyy laskentalinja.

Jokainen tehty laskentalinja tallentuu omaksi tiedostoksi tiedostoelementtilistaan. Voit antaa mittalinjalle oman tunnuksen (Linja) sekä mahdollisen alkupaalun.

Laskentalinjan editointi

(Maastomalli – Laskentalinja – Editoi)

Avaa toiminto Maastomalli – Laskentalinja – Editoi, jolla voi tihentää tai harventaa tehtyä laskentalinjaa. Toiminnolla ei kuitenkaan voi muuttaa laskentalinjan paikkaa. Osoita hiirellä kallion molemmin puolin olevia paaluja. Vaihda paaluväliksi 2.0 metriä ja paina Tallenna.

Tihentämistä voi käyttää niissä kohdissa, joissa maastonmuoto muuttuu nopeasti tai esimerkiksi kallion kohdalla, josta poikkileikkaukset halutaan tiheämmin massalaskennan tarkentamiseksi.

Voit antaa Alku- ja Loppupaalun arvot käsin tai osoittaa paalut hiirellä. Jos Paaluväli on nolla, voit lisätä yksittäisen poikkileikkauksen mille tahansa paaluluvulle. Jos Alku- ja Loppupaalua ei anneta, käsitellään koko mittalinja.

Tyhjennä-toiminnolla voit tyhjentää annetun paaluvälin. Jos annetaan pelkkä alkupaalu, tyhjennetään linja siitä eteenpäin ja vastaavasti pelkän loppupaalun kanssa siihen asti. Jos molemmat puuttuvat tyhjennetään koko linja. Shift+Tyhjennä tyhjentää lisäksi dialogin paalulukukentät.

Jos laskentalinja on tehty tiegeometriaa käyttäen, pitää sen editointi tehdä toiminnolla Tiegeometria – Laskentalinja – Editoi. Varmista tällöin myös, että laskentalinjan teossa käytetty tiegeometria on luettu elementtilistaan.

Poikkileikkaus

(Maastomalli – Poikkileikkaus)

Avaa toiminto Maastomalli – Poikkileikkaus. Poikkileikkaus lasketaan oletuksena elementtilistan aktiivisesta maastomallista ja mittalinjasta. Jos malleja on useita, voidaan poikkileikkaukset laskea kerralla kaikista malleista.

Dialogissa määritetään laskentaleveys siten, että etäisyys mittalinjan vasemmalle puolelle on negatiivinen ja oikealle positiivinen. Mikäli Vasen ja Oikea -kenttien välissä oleva rasti on valittuna, asetetaan molemmat leveydet samaksi. Vasen -kentän arvo on automaattisesti negatiivinen vaikkei miinus-merkkiä näy. Jos molemmat arvot asetetaan ilman rastia positiiviseksi/negatiiviseksi, lasketaan poikkileikkaus vain mittalinjan oikealle/vasemmalle puolelle.

Uusi ikkuna avaa lasketut poikkileikkaukset uuteen poikki leikkaus ikkunaan, jossa ne voi tarkistaa sekä tarvittaessa editoida, tulostaa ja laskea niistä massat. Tiesuunnittelun tapauksessa jätä rasti pois, jotta poikkileikkaukset tallentuvat pääikkunan elementtilistaan, ja Tiesuunnittelu-toiminto saa ne sieltä käyttöönsä.

Poista tarpeettomat pisteet poistaa lasketuista poikkileikkauksesta samalla suoralla olevat turhat pisteet eli ne, joiden poistaminen ei muuta leikkauksen muotoa.

Tielinjan korkeussymboli lisää poikkileikkauksiin mittalinjasta haetun tasausviivan korkeussymbolin.

Pinta mittalinjasta luo kaikkiin poikkileikkauksiin vakiotason annetulla pintatunnuksella ja korkeuserolla mitta linjaan. Pintaa ei luoda, jos toinen pinta samalla tunnuksella on jo olemassa. Tason leveys määräytyy laskenta leveyden mukaan.

Pituusleikkaus

(Maastomalli – Pituusleikkaus)

Avaa toiminto Maastomalli – Pituusleikkaus. Pituusleikkaus lasketaan aina koko mittalinjan pituudelta.

Muut maastomallin toiminnot

Vakiotason luonti

(Maastomalli – Vakiotaso)

Toiminto luo elementtilistaan maastomallin vakiotasolla halutulle korkeudelle. Luotu malli on neljästä nurkkapisteestä muodostuva suorakulmio.

Alueet

(Maastomalli – Mallin alueet)

Toiminnolla lasketaan maastomallista alueita korkeuden tai korkeuseron mukaan. Alueet muodostetaan sulkeutuvina taiteviivoina ja ne koodataan joko massalaskennan tai tarkemittauksen värein.

Kolmioi tiedosto Mylläri.xy.tdw kalliopinnaksi (2), avaa Maastomalli – Mallin alueet ja anna yllä olevassa dialogissa näkyvät arvot.
Tee Massakoodaus raja-arvoilla 12 ja 13 (saat täytön, neliölouhinnan ja kuutiolouhinnan eriteltynä), sekä Tarkekoodaus raja-arvoilla 5 ja 15.
Elementtilistaan syntyy Mylläri_rajaus.xy.tdw -vektoritiedosto. Paina vielä Ctrl+F12, jolloin saat alueet umpinaisina. Painamalla uudelleen Ctrl+F12 saat takaisin normaalin rasteroinnin. Tiedoston voi tallentaa esimerkiksi DWG-tiedostoksi toiminnolla Tiedosto – Tulostus – Kuvatiedosto.

Leikkaus taiteviivoiksi

(Maastomalli – Muut – Muunna leikkaus taiteviivoiksi)

Toiminnolla voidaan muuntaa poikki- tai pituusleikkaustiedosto taiteviivoiksi vektoritiedostoon. Syntynyt tiedosto nimetään käyttäen alkuperäistä tiedostoa ja lisätään pääikkunan elementtilistaan. Kaikki poikkileikkaukset talletetaan samaan tiedostoon.
Alt-näppäimen kanssa kysyy leveyden ja luo vektoritiedoston poikkileikkausten sijainneista ja paaluluvuista.

Laske puuttuvat XY-arvot, Tiegeometria
Asetus laskee pituusleikkauksen pisteille puuttuvat XY-koordinaatit käyttäen annettua tiegeometriaa referenssilinjana.

Mallin aputoiminnot

(Maastomalli – Aputoiminnot)

Erilaisia maastomalliin liittyviä aputoimintoja, jotka valitaan listalta ja käynnistetään Suorita-näppäimellä. Lisädokumentaatiota saatavilla 3D-Win Extranetin Wiki-artikkeleissa

Mallin pursotus
Toiminnolla voidaan nostaa maastomallin pintaa annetulla paksuudella. Paksuus vaikuttaa kohtisuoraan kolmion tasoon eikä suoraan Z-suunnassa. Pursotusta käytetään, kun pintaan halutaan tietty paksuus kolmion kaltevuudesta riippumatta, esimerkiksi 15 cm multakerroksen lisääminen.
Linkki Wiki-artikkeliin: Mallin pursotus

Liitä mallit
Liittää elementtilistan mallit yhdeksi tiedostoksi. Jos mallien kolmiot ovat osittain päällekkäin, kolmiointi poistaa toisen kolmion. Alt-näppäimen kanssa luo kolmioverkoista vektoritiedoston, jossa alkuperäiset kolmiot ovat taiteviivoina. Tämä aineisto voidaan kolmioida yhdeksi malliksi.

Laajenna mallia
Laajentaa aktiivista mallia sivulle. Parametreina kysytään sivusiirron määrä ja vapaaehtoinen kaltevuus pilkulla erotettuna. Kaltevuus on positiivinen ylöspäin ja negatiivinen alaspäin. Se voidaan antaa joko 0.1, 1/10 tai 1:10. Jos kaltevuutta ei anneta, se lasketaan alkuperäisen mallin reunakolmioiden kaltevuudesta.
Jos aktiivinen tiedosto on vektoritiedosto, sen sulkeutuvia taiteviivoja käytetään suoraan mallin uusina reunaviivoina. Parametreja ei tällöin kysytä. Kaltevuutta ei voi määrätä, vaan taiteviivan pisteillä pitää olla oikea korko.

Laske kolmioiden painopisteet
Laskee uuteen vektorielementtiin mallin kolmioiden painopisteet hajapisteinä. Toiminto kysyy neljä pilkulla erotettua parametria: pisteiden pintatunnuksen, pisteiden koodin, minimi pinta-alan ja minimi sivunpituuden. Pintatunnus ja koodi sijoitetaan luoduille pisteille. Minimi pinta-alalla ja sivunpituudella voidaan piste jättää laskematta liian pienille tai kapeille kolmioille. Shift-näppäimen kanssa lasketaan pisteet vain raja-arvoja kapeimmille ja pienemmille kolmioille.

Maastomalli tiegeometriasta
Luo maastomallin aktiivisesta tiegeometriasta. Toiminto kysyy pilkulla erotettuna neljä parametria: sivumitta, askel, korkeusero ja pintatunnus. Sivumitta on mallin leveys linjan molemmille puolille ja korkeusero lisätään pystygeometrian korkeuteen. Askel on linjalle laskettujen pisteiden paaluväli ja pintatunnus elementtilistaan lisättävän maastomallin pintatunnus.

Poimi lukitut sivut
Poimii maastomallista lukitut kolmioiden sivut ja tallentaa ne uuteen vektoritiedoston kahden pisteen taiteviivoina.

Kopioi viiva malliin

(Maastomalli – Muut – Kopioi viiva malliin)

Toiminnolla voi kopioida taiteviivaa halutulla kaltevuudella, kunnes se kohtaa annetun maastomallin. Mahdollistaa lisäksi kopioitavan viivan tihennyksen mallin tasolla.

Osoita ensin kopioitava viiva. Anna joko leikkauskaltevuus ja/tai täyttökaltevuus desimaalilukuna ja mahdollinen tihennys kohdassa Pisteväli.

Viivan kopiointiin vaikuttaa onko viiva mallin ylä- vai alapuolella. Leikkauskaltevuutta käytetään, kun kopioitava viiva on mallin alapuolella ja täyttökaltevuutta viiva ollessa mallin yläpuolella. Kaltevuuden etumerkillä ei ole väliä. Pakota kaltevuus -rastilla voi estää kaltevuuden etumerkin vaihtumisen viivan korkeusaseman takia.

Voit vaihtaa puolen myös Vasen/Oikea -valinnalla.

Pisteväli kertoo, miten tiheästi kopioitavan viivan pisteet lasketaan. Jos arvo on nolla, ei tihennystä tehdä, vaan pisteet lasketaan vain kopioitavan viivan pisteiden kohdalta.

Kopioi alkuperäinen viiva tekee kopion myös alkuperäisestä viivasta. Muutoin tihennys ja mahdolliset leikkaus pisteet mallin kanssa lasketaan suoraan alkuperäiseen viivaan.

Tietyissä tilanteissa kopioituun viivaan muodostuu silmukoita. Jos Säilytä Silmukat -asetus ei ole valittuna, ohjelma poistaa silmukat automaattisesti.

Käytettävä maastomalli valitaan listasta. Mallin korkeutta voi vielä muuttaa dZ-arvolla.

Lue tiedosto Mylläri.xy.tdw ja kolmioi maastomalliksi. Lue vielä tiedosto Mylläri_talo.xy.tdw.

Osoita viiva ja anna täyttökaltevuudeksi 1.0 (kun kopioitava viiva on mallin yläpuolella) ja leikkauskaltevuudeksi 0.33 ja Pisteväliksi 1. Valitse Oikea puoli. Jos tunnukset antaa Pinta=* saa uusi viiva alkuperäisen viivan pintatunnuksen.

Tallenna laskettu viiva haluamallasi pinta- ja lajitunnuksella. Tarkista lopuksi Korkeus mallista -toiminnolla uuden viivan korkeusero käytettyyn malliin nähden (hakutapana Lähin piste). Eron pitäisi olla 0.0.

Taiteviivapoikkileikkaus näyttää myös uuden viivan sijainnin malliin nähden.

Rakolinjan tarke

(Maastomalli – Muut – Rakolinjan tarke)

Laskee rakolinjan tarkkeet annettuun maastomalliin nähden käyttäen tiegeometriatiedostoa, joka määrää tarkkeen suunnan. Jokaiselle mitatulle pisteelle haetaan tiegeometriatiedostosta paaluluku, ja tältä kohdalta lasketaan poikkileikkaus maastomallista. Tarkemitta on mitatun pisteen lyhin etäisyys laskettuun poikkileikkaukseen.

Toiminto on kuvattu tarkemmin esimerkkiaineistoineen 3D-Win Extranetin Wiki-artikkelissa Tarke:Rakolinja

Mallin asetukset

(Maastomalli – Asetukset)

Toiminnon Maastomalli – Asetukset vaikuttavat kaikkien mallien ja neliöverkkojen piirtoon. Maastomalli voidaan värjätä korkeuden tai kolmioiden kaltevuuden mukaan. Mallista voidaan myös piilottaa tulkintaa häiritseviä kohteita kuten taiteviivat tai kolmiot.
Toiminnolla värjätyt maastomallit voi tallentaa kuvatiedostona esimerkiksi DXF- tai DWG-tiedostoiksi Dwg2-muuntimella. Jos käyttämäsi jakotiheys on kovin suuri, saattaa myös tiedostokoko kasvaa suureksi.

Päällä
Asetukset ovat voimassa vain, jos tämä rasti on valittuna.
Aktiivinen
Määrittää väritetäänkö ainoastaan aktiivinen malli vai kaikki mallit.
Piilota
Piilottaa annetun kaltevuus- tai korkeusvälin ulkopuoliset kolmiot. Korkeusvälin kanssa kolmio piilotetaan, jos sen keskikohdan korkeus on rajojen ulkopuolella.
Hae
Hakee mallista minimi- ja maksimiarvot kyseisiin kenttiin joko kalte vuudelle tai korkeudelle.
Alueet
Tallentaa maalatut alueet uuteen vektorielementtiin nimellä _rajaus.xy.tdw{*}. Shift-näppäimen kanssa luo alueet ilman värejä.
Päivitä
Päivittää näytön.
Kaltevuusvärjäys
Värittää kolmiot niiden kaltevuuden mukaan. Jyrkemmät kaltevuudet saavat tummemman värisävyn.
Läpinäkyvyys
Aluemaalausten läpinäkyvyysprosentti.

Raja-arvot: Minimi, Maksimi
Minimillä ja maksimilla voidaan rajoittaa väritys vain tietyn kalte vuuden omaaviin kolmioihin.
Tarkevärit
Värittää tarkeväreillä annettujen raja-arvojen alapuolella, välissä ja yläpuolella olevat kaltevuudet.
Vakiovälit
Värittää ennalta määrättyjen raja-arvojen väliset kaltevuudet vakio väreillä.
Kaltevuudet annetaan erikoisasetuksessa SlopeIntervals (Shift+ Ohje), ei kentissä.
Värit tulevat loivimmasta arvosta alkaen seuraa vassa järjestyksessä: keltainen, harmaa, vaalean sininen, vihreä, sininen ja punainen.

Korkeusvärjäys

Värittää kolmio- tai neliöverkot korkeuden mukaan kaikilla spektrin väreillä.

Jakotiheys
Määrää kuinka moneen osaan maalattava korkeusväli jaetaan. Negatiivisella jakotiheyden arvolla saat metriset jakovälit.
Vakioskaalaus, Minimi, Maksimi
Vakioskaalauksen minimillä ja maksimilla voidaan skaalata väritys annetulle korkeusvälille (Minimi=sininen, Maksimi= punainen). Ilman vakioskaalausta minimi ja maksimi etsitään automaattisesti kaikista elementtilistan käytössä olevista malleista ja väritetään jakotiheyden mukaisiin osiin. Jos Kaikki mallit -asetus ei ole päällä, haetaan minimi ja maksimi aktiivisesta mallista.
Merkityt
Värittää merkityt kolmiot niiden koodin mukaan. Kolmioita voidaan merkitä mallin editoinnin Tasaisten alueiden etsintä ja Piikkien etsintä -toiminnoilla.
Ei taiteviivojen piirtoa
Mallin taiteviivoja ei piirretä.
Ei kolmioiden piirtoa
Mallin kolmioita tai neliöverkon neliöitä ei piirretä maalauksen kanssa.

Käänteinen väritys

Värien järjestys käännetään. Sininen on korkein kohta ja punainen alin.

3D katselu -ikkuna

(Ikkuna – 3D-katselu)

Toiminnolla Ikkuna – 3D katselu voidaan visualisoida maastomalleja, keilausaineistoja ja vektoriaineistoja. Käynnis tet täessä toiminto ottaa oletuksena elementtilistasta aktiiviseksi merkityn maastomallin ja muodostaa siitä kolmi ulotteisen mallin, jota voidaan katsella eri suunnista ja eri valaistuksessa.

Elementtilistasta voidaan myös merkitä valituiksi (maalata) useita maastomalleja tai vektoritiedostoja, joista kaikista muodostetaan kolmiulotteinen malli. Maastomalleista muodostetaan pintoja ja vektoritiedostoista haetaan kuvaan 9-pinnan kohteet. Saat päivitettyä elementtilistan uudet valinnat (tai uudet mahdolliset mallit) 3D malli -ikkunaan painamalla Shift+3D-Katselu (tai Shift+pikakuvake) uudestaan. Ikkunaa ei tarvitse sulkea välillä.

Ikkuna -3D asetukset voidaan valita mitä tiedostotyyppejä halutaan lukea 3D katseluikkunaan.

Jos ohjelman pääikkunassa käytetään kolmiulotteista näkymää, sen katselukulma synkronoidaan automaattisesti malli-ikkunaan. 3D-malli värjätään maastomallin koodien mukaan (Livi- tai suunnittelukoodaus).

Katsojan vaaka- ja pystykulma
Ohjaimilla säädetään mallin katselukulmaa. Tämän lisäksi kuvaa voidaan käännellä hiirellä (Alt+Hiiri) ja näppäimistöllä samoilla säännöillä kuin pääikkunan 3D-tilassa.

Valaistuksen vaaka- ja pystykulma Ohjaimilla säädetään valaistuksen kulmaa.

Yleisvalaistus, Hajavalo Valaistuksen voimakkuus ja hajonta.

Z-arvo on Z-koordinaatin kerroin korkeuserojen korostukselle.